Kirjapainotaito ja Johannes Gutenberg

Vanha kirjapaino

Kirjapainotaitoa on pidetään yhtenä maailman suurimmista keksinnöistä. Kirjapainotaidon kehittäjänä ja ensimmäisen kirjapainon perustajana pidetään saksalaista Johannes Gutenbergiä, joka syntyi 1400-luvulla. Hänen elämästään ei kuitenkaan tiedetä paljoa ennen vuotta 1438, jolloin hänen nimensä mainittiin velkariitaa koskevissa asiakirjoissa.

Ennen painokonetta kirjat valmistettiin käsityönä. Euroopassa oli jo painettu kankaalle kuvia ja kuvioita puuleimasimilla ja puulaatoilla sekä paperille esimerkiksi pyhimystenkuvia tai pelikortteja. Olemassa oli myös metallileimasimia, joita käytettiin muun muassa rahan lyömiseen. Kirjojen painaminen oli kuitenkin todella työlästä ja hidasta, minkä vuoksi kirjat olivat niin kalliita, että vain rikkaimmilla ihmisillä ja kirkolla oli niihin varaa.

Kultaseppänä työskennellyt Gutenberg kehitti 1430-luvulla metalliset irtokirjasimet. Ne poikkesivat puulevykirjapainoista siten, että kaiverrettujen puulevyjen sijaan alettiin valamaan erillisiä kirjakkeita metallista. Irtokirjasimet myös nopeuttivat sivun kopioimista ja painamista, sillä jokaista sivua ei enää tarvinnut kaivertaa erilliseksi puu- tai metallilevyksi. Irtikirjasimien uudelleenkäytettävyys  nopeutti paitsi monistamista myös alensi merkittävästi kirjojen hintaa. Gutenberg valmisti seuraavina vuosina saksan kielessä tarvittavat kirjakkeet sekä kehitti painovärin, latomistekniikan ja painimen.

Lukutaito ja kirjapainotaito kehittyivät käsi kädessä: painokoneen myötä luku- ja kirjoitustaito alkoivat yleistyä Euroopassa. Kirjapainotaidon kehittymisen myötä tieto alkoi kulkea nopeasti kaikkialle maailmassa. Uudet keksinnöt ja ajatukset levisivät myös  Euroopassa.

Kirjapainot lisäsivät tietoisuutta

Kirjapainotaito mahdollisti ennen kaikkea ihmisen käsityksen muokkaamisen itsestään ja maailmasta ympärillään. Kirkon ja hallituksen oli entistä vaikeampi estää epäedullisia luonnontieteellisiä havaintoja leviämästä sekä vaientaa hallitsijoiden, kirkon ja paavin valtaa arvostelevia ääniä. Kirjapainotaito ja painokoneet mahdollistivat yliopistojen kehittymisen, ja kirjapainoja nousikin niiden ympärille. Uskonpuhdistus tai valistusaika, luonnontieteen kehitys sekä teollinen vallankumous tuskin olisivat tapahtuneet ilman kirjapainotaitoa.

Gutenbergin painotuotteiden mestarinäytteenä pidetään Raamattuja, joiden parissa hän työskenteli vuosina 1453-1455. Tekstien painamiseen käytettiin yhteensä 290:tä erilaista irtokirjasinta. Raamatun taidokkaat ja värikkäät kuvat maalattiin yhä käsin. Lähes 1300-sivuisesta Raamatusta otettiin noin 180 kappaleen painos, mutta niistä on säilynyt nykypäivään vain 21 kappaletta. Gutenbergin painamat Raamatut ovat yhä maailman kalleimpia kirjoja, joiden arvioidaan olevan huutokaupassa 27 miljoonan euron arvoisia.

Raamattujen painaminen ei tuonut tuottoa

Gutenberg ei kuitenkaan koskaan vaurastunut Raamatuillaan.  Kun hänellä ei ollut varaa maksaa velkojaan, hän joutui myymään kirjapainonsa liikekumppanilleen Johannes Fustille ja tämän vävylle Peter Schöfferille. Lopulta hän vetäytyi kokonaan kirjapainoalalta ja eli pienellä Mainzin arkkipiispan myöntämällä eläkkeellä vuoteen 1468 saakka. Kirjapainotaito levisi nopeasti muualle Saksaan, jonka seurauksena Euroopassa työskenteli saksalaisia painajia.

Gutenbergin painokoneen ansiosta kirjoja alettiin valmistaa ensi kertaa sarjatuotantona. 1500-luvun alussa noin 40 000 eri teosta oli painettu noin 10 miljoonaa kappaletta, kun aikaa ennen painokonetta yhden kirjan kopioimiseen saattoi kulua käsityönä jopa kolme vuotta. Gutenbergin kehittämä painin säilyi muuttumattomana vuosisatoja, kunnes 1600-luvulla siihen lisättiin jouset painoalustan noston nopeuttamiseksi.

Teollisen vallankumouksen myötä painimista tuli painokoneita. Ensimmäisen höyrymoottorikäyttöisen arkkipainokoneen valmisti saksalainen Friedrich König vuonna 1811. Kaksi vuotta keksinnön jälkeen kehitettiin rotaatiopainokone. Nykyisin arkkipaino on yleisempää kirjojen ja pakkausten painamisessa, mutta esimerkiksi sanomalehdet tehdään yhä rotaatiopainossa.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *