Tietoa painamisesta ja sen historiasta

Salppuri

Painaminen tarkoittaa tapaa, jolla kuva muodostetaan sileälle alustalle, kuten paperille tai kankaalle. Yleisessä käytössä olevia painomenetelmiä ovat kohopaino, offsetpaino, rotaatiopaino, syväpaino, flexopaino, seripaino ja digitaalinen painaminen. Painomenetelmän valintaan vaikuttavat esimerkiksi painettavien tuotteiden määrä, laatu ja materiaali. Suunnittelun kannalta painotekniikoiden perustietämys on välttämättömyys.

Kirjapainojen tarkoituksena on tänäkin päivänä muuttaa asiakkaiden luomat ideat konkreettisiksi painotöiksi. Nykyteknologia luo uusia mahdollisuuksia ja menetelmiä toteuttaa erilaisia painotöitä.

Kohopaino ja sen historia

Kohopaino on perinteisin painomenetelmä, jonka kehitti saksalainen Johann Gensfleisch zum Gutenberg 1400-luvulla. Lisätietoa hänen työstään löydät täältä. Tekniikassa väriä luovuttava pinta on muita osia korkeammalla. Kohotetut painopinnat telataan painovärillä ja puristetaan sitten paperille. Painopinta valmistetaan joko metallisista irtokirjakkeista käsityönä tai latomakoneella. Offsetpainotekniikka on syrjäyttänyt lähes kokonaan kohopainotekniikan. Offsetpaino kehitettiin 1900-luvun alussa kivipainon pohjalta. Offsetpainotekniikassa painoväri siirtyy paperille kuminkankaan kautta.

Vanha painokone

Menetelmä perustuu rasvan ja veden hylkimiselle, sillä painolevyllä vastaanottavat kohdat hylkivät vettä ja väriä luovuttamattomat kohdat vastaanottavat veden. Syväpaino kehittyi 1910-luvulla ja tuli mahdolliseksi teollisessa mittakaavassa. Syväpainomenetelmää käytetään suuriin, paljon kuvia ja sivuja sisältäviin painotöihin, esimerkiksi aikakauslehtiin, tuoteluetteloihin ja pakkausmateriaaleihin. Syväpainossa painoväri siirtyy painettavaan materiaaliin painopinnan syvennyksistä, mistä menetelmän nimi on lähtöisin.

Kirjapainoa pidetään historian ensimmäisenä joukkotiedotusvälineenä. Kirjapainotaidolla ja siitä seuranneella tiedonlevityksellä oli erityisen suuri rooli 1500-luvun Euroopassa katolisten ja protestanttisten kirkkojen kiistojen aikaan. Kirjapainotaidon kehittymisen myötä tieto alkoi kulkea nopeasti ympäri maailmaa. Kuitenkin myös kirkon ja uskon kannalta epäedulliset havainnot ja mielipiteet alkoivat levitä Euroopassa.

Tiedon leviämisen seurauksena painovapauteen ja tekstien sisältöön alettiin kiinnittää huomiota, minkä seurauksena kehittyi myös laajamittainen sensuuri. Kirjapainotaidon myötä kehittyi myös demokratia, jonka mukava levisi jälleen uusia ajatuksia ja aatteita. Kirjapainotaito levisi vauhdilla, ja jo 1600-luvulla kustantajat alkoivat myydä kirjallisuuden tuotteitaan entistä tavoitteellisemmin. Kirjat levisivät myös kirjamessujen ja antikvariaattien ansiosta.

Digipainomenetelmät

Digipainomenetelmät mahdollistavat nykyään painoaihion tulostamisen suoraan paperille. Tulostusmenetelmiä ovat joko elkografia, elektrofotografia, elektrografia, ionografia, magnetografia, mustesuihku tai termografia – yleisimmät näistä ovat elektrofotografia ja mustesuihku. Esimerkiksi kuittien tulostamisessa hyödynnetään myös termografiaa. Painotekniikan muutos on vaikuttanut koko median rakenteeseen.

Silkkipaperi kone

Uusi teknologia mahdollisti lehtien digitaalisen painattamisen, nettilehdet, tieteellisten julkaisujen määrän nousemisen ja päälehtien omistuksen keskittymisen. Uusi painotekniikka toivat uusia kirjoittajia ja toimijoita esille kirjojen ja lehtien julkaisussa.

Digipaino mahdollistaa yksittäiset ja pienet painosmäärät, jotka voivat olla esimerkiksi jopa yhdestä kappaleesta ylöspäin. Haittana on kuitenkin yksittäisen kappaleen korkeampi hinta verrattuna esimerkiksi tuhansien kappaleiden massapainotuotteisiin. Digitaalinen painotekniikka erottuu monella tapaa perinteisistä painotekniikoista. Digitaalisessa painamisessa jokaisen arkin kuvapinta muodostetaan erikseen. Tämä tekniikka mahdollistaa esimerkiksi vaihtuvan tiedon painamisen tuotteeseen.

Painamisen prosessi

Painoprosessissa painoväri ei imeydy paperiin vaan muodostaa ohuen kerroksen paperin pinnalle. Väri kiinnittyy paperiin lämmön tai UV-valon avulla. Digitaalinen painotekniikka vähentää myös paperinkulutusta: työn välivaiheissa paperinkulutus on selvästi vähäisempää kuin muilla painomenetelmillä. Painamisessa käytetään myös vähemmän kemikaaleja, aina sitä ei käytetä ollenkaan.