Painaminen tarkoittaa tapaa, jolla kuva muodostetaan sileälle alustalle, kuten paperille tai kankaalle. Yleisessä käytössä olevia painomenetelmiä ovat kohopaino, offsetpaino, rotaatiopaino, syväpaino, flexopaino, seripaino ja digitaalinen painaminen. Painomenetelmän valintaan vaikuttavat esimerkiksi painettavien tuotteiden määrä, laatu ja materiaali. Suunnittelun kannalta painotekniikoiden perustietämys on välttämättömyys.
Kirjapainojen tarkoituksena on tänäkin päivänä muuttaa asiakkaiden luomat ideat konkreettisiksi painotöiksi. Nykyteknologia luo uusia mahdollisuuksia ja menetelmiä toteuttaa erilaisia painotöitä.
Kohopaino ja sen historia
Kohopaino on perinteisin painomenetelmä, jonka kehitti saksalainen Johann Gensfleisch zum Gutenberg 1400-luvulla. Lisätietoa hänen työstään löydät täältä. Tekniikassa väriä luovuttava pinta on muita osia korkeammalla. Kohotetut painopinnat telataan painovärillä ja puristetaan sitten paperille. Painopinta valmistetaan joko metallisista irtokirjakkeista käsityönä tai latomakoneella. Offsetpainotekniikka on syrjäyttänyt lähes kokonaan kohopainotekniikan. Offsetpaino kehitettiin 1900-luvun alussa kivipainon pohjalta. Offsetpainotekniikassa painoväri siirtyy paperille kuminkankaan kautta.
Menetelmä perustuu rasvan ja veden hylkimiselle, sillä painolevyllä vastaanottavat kohdat hylkivät vettä ja väriä luovuttamattomat kohdat vastaanottavat veden. Syväpaino kehittyi 1910-luvulla ja tuli mahdolliseksi teollisessa mittakaavassa. Syväpainomenetelmää käytetään suuriin, paljon kuvia ja sivuja sisältäviin painotöihin, esimerkiksi aikakauslehtiin, tuoteluetteloihin ja pakkausmateriaaleihin. Syväpainossa painoväri siirtyy painettavaan materiaaliin painopinnan syvennyksistä, mistä menetelmän nimi on lähtöisin.
Kirjapainoa pidetään historian ensimmäisenä joukkotiedotusvälineenä. Kirjapainotaidolla ja siitä seuranneella tiedonlevityksellä oli erityisen suuri rooli 1500-luvun Euroopassa katolisten ja protestanttisten kirkkojen kiistojen aikaan. Kirjapainotaidon kehittymisen myötä tieto alkoi kulkea nopeasti ympäri maailmaa. Kuitenkin myös kirkon ja uskon kannalta epäedulliset havainnot ja mielipiteet alkoivat levitä Euroopassa.
Tiedon leviämisen seurauksena painovapauteen ja tekstien sisältöön alettiin kiinnittää huomiota, minkä seurauksena kehittyi myös laajamittainen sensuuri. Kirjapainotaidon myötä kehittyi myös demokratia, jonka mukava levisi jälleen uusia ajatuksia ja aatteita. Kirjapainotaito levisi vauhdilla, ja jo 1600-luvulla kustantajat alkoivat myydä kirjallisuuden tuotteitaan entistä tavoitteellisemmin. Kirjat levisivät myös kirjamessujen ja antikvariaattien ansiosta.
Digipainomenetelmät
Digipainomenetelmät mahdollistavat nykyään painoaihion tulostamisen suoraan paperille. Tulostusmenetelmiä ovat joko elkografia, elektrofotografia, elektrografia, ionografia, magnetografia, mustesuihku tai termografia – yleisimmät näistä ovat elektrofotografia ja mustesuihku. Esimerkiksi kuittien tulostamisessa hyödynnetään myös termografiaa. Painotekniikan muutos on vaikuttanut koko median rakenteeseen.
Uusi teknologia mahdollisti lehtien digitaalisen painattamisen, nettilehdet, tieteellisten julkaisujen määrän nousemisen ja päälehtien omistuksen keskittymisen. Uusi painotekniikka toivat uusia kirjoittajia ja toimijoita esille kirjojen ja lehtien julkaisussa.
Digipaino mahdollistaa yksittäiset ja pienet painosmäärät, jotka voivat olla esimerkiksi jopa yhdestä kappaleesta ylöspäin. Haittana on kuitenkin yksittäisen kappaleen korkeampi hinta verrattuna esimerkiksi tuhansien kappaleiden massapainotuotteisiin. Digitaalinen painotekniikka erottuu monella tapaa perinteisistä painotekniikoista. Digitaalisessa painamisessa jokaisen arkin kuvapinta muodostetaan erikseen. Tämä tekniikka mahdollistaa esimerkiksi vaihtuvan tiedon painamisen tuotteeseen.
Painamisen prosessi
Painoprosessissa painoväri ei imeydy paperiin vaan muodostaa ohuen kerroksen paperin pinnalle. Väri kiinnittyy paperiin lämmön tai UV-valon avulla. Digitaalinen painotekniikka vähentää myös paperinkulutusta: työn välivaiheissa paperinkulutus on selvästi vähäisempää kuin muilla painomenetelmillä. Painamisessa käytetään myös vähemmän kemikaaleja, aina sitä ei käytetä ollenkaan.
Salppuri.fi – kirjapainotaidon erikoissivusto
Salppuri on painamisen, graafisen suunnittelun, mainosvedosten ja painotuotteiden erikoissivusto. Täältä löydät parhaat vinkit lehtiin, kirjoihin, painotuotteisiin, julisteisiin, digipainotuotteisiin ja alaan liittyvään murrokseen.
Sivustomme pyrkii olemaan nopea sekä luotettava aivan kuten pikakasinot. Kerromme sinulle kaikkea tärkeää asiaa esimerkiksi kirjojen painamisesta sekä painokoneisiin liittyvistä asioista.
Kirjapainon historiaa:
Ensimmäisen kirjapainon keksijän Johannes Gutenbergin jälkeen maailmassa on julkaistu yli 130 miljoonaa kirjaa. Luku on luultavasti moninkertainen e-kirjan keksimisen jälkeen, jotka ovat yleistyneet viime vuosikymmenen aikana valtavasti. E-kirja on digitaaliseeen muotoon luotu kirja, joka voi olla kymmenien tai jopa satojen sivujen kokoinen. E-kirjat maksavat uisein vähemmän kuin tavalliset pokkarit tai sidotut kirjat, ja niitä voi käyttää monella eri laitteella. Suosituimpia laitteita e-kirjojen lukemiseen on matkapuhelimet, tabletit ja erityisesti Amazonin Kindle -laite, joka on varsinkin yhdysvalloissa saanut huomattavan suosion.
Myös perinteisten paperisten sanomalehtien kilpailujoiksi on tullut uusia viestimiä, kuten erilaiset verkkojulkaisut, uudet televisiokanavat ja paikallisradiot. Sanomalehdillä on etenkin ollut vaikeuksia tavoittaa uusia nuoria lukijoita, ja ovat yrittäneet innostaa nuoria kohdentamalla enemmän heitä kiinnostavia juttuja. Tästä syystä etenkin kaupunkilehdet ovat kasvaneet viime vuosina sanomalehtiä nopeammin, sillä ne tavoittavat myös nuoria lukijoita. Taloustutkimuksen mukaan (2009) sanomalehtien arvostus on Suomessa kuitenkin parantunut.
Painokoneiden kehitys:
Painokoneiden kehitys on kulkenut pitkän matkan mekaanisista laitteista digitaalisiin ratkaisuihin, jotka tarjoavat yhä monipuolisempia mahdollisuuksia. Varhaiset painokoneet, kuten Gutenbergin käsin käytettävä painolaite, olivat vallankumouksellisia aikanaan, mutta nykyaikaiset painokoneet ovat ottaneet teknologian kehittyessä harppauksia eteenpäin.
Offsetpainon käyttöönotto 1900-luvun alussa mahdollisti nopeammat ja tarkemmat painotyöt, kun taas digipainotekniikan myötä painoprosessi on saanut aivan uuden ulottuvuuden. Digitaalinen painaminen mahdollistaa vaihtuvien tietojen, kuten yksilöityjen asiakirjojen, painamisen nopeasti ja kustannustehokkaasti, mikä avaa uusia mahdollisuuksia niin suurille kuin pienillekin toimijoille.
Salppurin lempiteos: F. Scott Fitzgerald: The Great Gatsby – Kultahattu
Kultahattu (The Great Gatsby) on yhdysvaltalaisen kirjailijan F. Scott Fitzgeraldin kuuluisimpia romaaneja, joka julkaistiin vuonna 1925. Kultahattua luonnehditaan jazz-aikakauden, rajun 20-luvun kuuluisimmaksi ja tärkeimmiksi teoksiksi. Romaania on myös sanottu Fitzgeraldin mestariteokseksi, joka on jännittävä ja ironinen romaani ”kultaisesta huumasta” – rahamaailman tanssista kultaisen vasikan ympärillä.
Kuinka pitkiä kirjat yleensä ovat?
Romaanit ovat pituudeltaan useimmiten kymmeniä tai satoja sivuja. Suurin osa novelleista on väliltä 16 000 – 40 000 sanaa. Kertomuskirjallisuudessa esiintyy myös paljolti novelleja, eli lyhyempiä tarinoita. Keskimäärin novellit ovat pituudeltaan muutamia sivuja, noin 7500-15000 sanaa.
Tiesitkö, että Ruotsissa painettiin ensimmäinen kirja jo 1400-luvulla? Ensimmäinen suomenkielinen kirja oli Mikael Agricolan Abckiria, joka painettiin jo vuonna 1542.